Yle-keskustelu harhapoluilla
Jokaisen kansanedustajan pitäisi tietää, ettei Ylen rahoituksen leikkaaminen tuo euroakaan valtiontalouden talkoisiin.
Jokaisen kansanedustajan pitäisi tietää, ettei Ylen rahoituksen leikkaaminen tuo euroakaan valtiontalouden talkoisiin.
Samaan aikaan, kun mediatalot keräävät yhä enemmän ja yhä yksityiskohtaisempaa tietoa asiakkaistaan, niitä itseään koskevat tilastot käyvät entistä valikoivammiksi ja epävarmemmiksi. Uutismedia vaatii pääkirjoituksissaan ja
KUN MEDIALIITTO KANTELI Euroopan komissiolle Yleisradion verkossa julkaisemista tekstimuotoisista uutisista, sen yksi argumentti oli, ettei verkkotarjonnasta vallitse markkinapuutetta. Kantelun mukaan vastaavia kaupallisia verkkopalveluja on runsaasti, jolloin
YLEISRADIOLAIN MUUTOSESITYS ehti eduskuntaan nipin napin ennen joulua. Varsinaiseen käsittelyyn päästään kuitenkin vasta, kun eduskunnan joulutauko päättyy. Ja kun tiedossa on, että edustajien pöydillä on
MEDIALIITON toimitusjohtaja Jukka Holmberg kiisti mielipidekirjoituksessaan (Kanava 7/2020) esittämiäni näkökohtia (Kanava 6/2020), jotka koskivat EU:n valtiontukisääntelyn soveltamista Yleisradion tekstimuotoiseen uutispalveluun. Holmbergin mukaan vain sellainen tekstimuotoinen
YLEISRADIOTA koskevaa lakia ollaan paraikaa muuttamassa. Se on näkynyt myös julkisessa keskustelussa. Erityisen näkyvästi kunnostautuivat kesän aikana suurten lehtien päätoimittajat. Lukuisissa puheenvuoroissa he ovat tähdentäneet,
ILTALEHTI SELVITTI tällä viikolla, miksi uusi musiikki soi niin niukasti suomalaisilla radiokanavilla. Tai ”selvitys” on kyllä rohkea termi jutulle, jossa toimittaja oli soittanut yhdelle musiikkipäällikölle,
YLEISRADIOTA koskevaa lakia ollaan paraikaa muuttamassa. Se on näkynyt myös julkisessa keskustelussa. Erityisen näkyvästi ovat kunnostautuneet suurten lehtien päätoimittajat, jotka ovat vaatineet, että Yleisradion olisi