Helsingin Sanomain Säätiö rahoittaa tutkimuksen lehtien lukemisesta eri alustoilta

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus on saanut 62 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa vertaillaan, miten käyttöliittymä vaikuttaa lukijoiden tapaan lukea uutisia ja tehdä lukuvalintoja.

Hankkeessa vertaillaan sanomalehtien lukemista eri alustoilta ja tuotetaan pääosin laadullisin menetelmin tietoa siitä, miten lukijat käyttävät sanomalehden erilaisia jakelumuotoja – painettua lehteä, näköislehteä, online-uutisvirtaa – ja miten tämä vaikuttaa heidän käsityksiinsä journalismista.

Painettua vai digitaalista? -hanketta johtaa apulaisprofessori Heikki Heikkilä. Muina tutkijoina hankkeessa ovat dosentti Heikki Hellman ja yht. yo Liisa Ovaska. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnassa ilmestyvän Hämeen Sanomien ja Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen kanssa.

Hankkeen taustalla on tutkijoiden havainto, jonka mukaan sanomalehdet luottavat lukijoiden mieltymyksiä koskevissa päätelmissään enenevästi algoritmipohjaiseen yleisöanalytiikkaan, joka sivuuttaa kokonaan paperilehden lukemisen. Päivälehtien tilaus- ja ilmoitustuotoista vuonna 2019 kuitenkin keskimäärin 87 prosenttia tuli paperilehdestä.

Aihetta on käsitelty aiemmin Heikki Hellmanin blogissa 25.9.2020.

Helsingin Sanomain Säätiön hallitus jakoi maaliskuun apurahakierroksellaan yhteensä 430 000 euroa kaikkiaan viidelle hankkeelle. Suurimman apurahan sai Kansalliskirjasto Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien digitointiin.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on email

Tässä blogissa saa kommentoida vain omalla nimellä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta arvostella, mutta karsin kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

2 kommenttia artikkeliin ”Helsingin Sanomain Säätiö rahoittaa tutkimuksen lehtien lukemisesta eri alustoilta”

  1. Ihmeellistä että nyt vasta Sanoma lähtee sponsoroimaan omien lehtiensä digitointeja. Suomessa ollaan kyllä pahasti myöhässä tuossa lehtien digitoinnissa.
    Sanoma on Suomen suurimpia kustantajia, ajattelisi että heillä olisi jo kaikki omat vanhat lehdet digitoituna… Hesari toki on jo kertaalleen digitoitu huonolaatuisesti mikrofilmeiltä, olisin odottanut että Suomen suurin lehti digitoitaisiin suoraan painetuista lehdistä.
    Hienoa että myös Ilta-Sanomat digitoidaan, toivottavasti Iltalehti vastaisi haasteeseen ja digitoisi omat lehtensä.

    Vastaa
    • En voi olla eri mieltä. Uutinen Helsingin Sanomain säätiön Kansalliskirjastolle myöntämästä rahoituksesta julkaistiin maaliskuussa (HS.fi 22.3.2021). En tiedä, onko digitointihanke käynnistynyt ja kuinka pitkälle siinä on päästy. Taannoinen digitointi mikrofilmeiltä käynnistettiin yli kolme vuosikymmentä sitten, kun tarpeettomaksi käyneen latomon kirjatyöntekijöille kehitettiin uusia tehtäviä. Digitoidut sivut ovat luettavissa vain Päivälehden arkiston tiloissa. On korkea aika, että Hesari tulee viimein nykyaikaisella tavalla saataville Kansalliskirjastossa ja toivottavasti myös muutamissa muissa yliopistokirjastoissa.

      Voisiko ajatella, että parempi myöhään kuin ei silloinkaan?

      Vastaa

Jätä kommentti