Lehdistön keskittyminen jatkuu kiivaana

Sanomalehdistön keskittyminen Suomessa on jatkunut kiivaana 2010-luvulla. Paitsi ilmestyvien lehtien myös toimijoiden määrä on jatkanut laskuaan, ja yhä useampi itsenäinen lehti on siirtynyt jonkin suuremman lehtitalon haltuun.

”Vuonna 2019 Keskisuomalainen-konserni omisti jo lähes joka neljännen sanomalehden Suomessa”, sanoo keskittymistä koskevan tuoreen tutkimuksen tekijä dosentti Heikki Hellman.

Vaikka kahden suurimman lehtitalon markkinaosuudet säilyivät vuosina 2010-luvulla jokseenkin ennallaan, neljän suurimman yrityksen osuus kokonaislevikistä kasvoi 56 prosentista 62:een ja nettomyynnistä 68 prosentista 72:een.

”Vuosi 2019 ei ollut tutkimuksen kannalta kaikkein otollisin katkaisuvuosi, sillä alan pitkään aikaan merkittävin yrityskauppa tapahtui 2020, kun Sanoma osti Alma Median alue- ja paikallislehdet yli sadalla miljoonalla eurolla”, sanoo Hellman.

Nimenomaan alalla tehdyt yrityskaupat ovat vaikuttaneet suurimpien yritysten keskinäiseen markkina-asemaan. Kun vielä 2019 Sanoma ja Alma olivat kaksi suurinta lehtitaloa, nyttemmin Keskisuomalainen on ottanut Alman paikan. Tänä vuonna Keskisuomalaisen haltuun on siirtymässä Hämeen Sanomat Oy, jonka salkussa on kaksi aluelehteä.

”Lähivuosina yrityskaupat jatkuvat ja kenttä keskittyy entisestään”, Hellman arvioi.

Tutkimus analysoi sanomalehdistön keskittymistä valtakunnallisella tasolla Suomessa vuosina 2009–2019. ”Valtakunnallinen analyysi antaa keskittymisestä lopulta varsin maltillisen kuvan. Sen tähden jatkotutkimus keskittyy alueelliseen tasoon, eli aion tutkia tilannetta maakunnittain”, Hellman sanoo. ”Monissa maakunnissa suurimmalla lehtitalolla on lähes monopolinomainen asema.”

Jatkotutkimusta rahoittaa C. V. Åkerlundin säätiö.

Kesällä Media & viestintä -lehdessä ilmestynyt tutkimus hyödyntää MediaAuditFinlandin ja Sanomalehtien Liiton kokoamaa dataa sekä keskittymisen tutkimuksessa yleisesti käytettyjä tunnuslukuja.

”Lehdistön keskittymistä markkinaosuuksien valossa on perinteisesti tutkittu levikin perusteella, mutta koska yhä harvempi lehti tarkistaa enää levikkinsä, tiedot ovat käyneet epäluotettaviksi”, Hellman kertoo. ”Puutuvien tietojen osalta tutkimuksessa joudutiin laatimaan lehtien levikkikehityksestä esitimaatit, aiempiin levikkeihin perustuvat arviot.”

Puutteista johtuen tutkimus nostaakin lehtien nettomyynnin markkinaosuuksia kuvaavaksi pääasialliseksi mittariksi. ”Nettomyyntiä ei ole meillä aiemmin laajasti käytetty lehdistön keskittymisen tutkimuksessa, vaikka se on mittarina levikkiä täsmällisempi”, Hellman sanoo.

Piditkö artikkelista? Jaa se muillekin!

Share on facebook
Share on twitter
Share on email

Tässä blogissa saa kommentoida vain omalla nimellä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta arvostella, mutta karsin kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

Jätä kommentti