Ykköslehdet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan lehdistön keskinäisen kilpailun häviäjiä. Ne ovat menettäneet levikkiään ja nettomyyntiään enemmän sekä pienentäneet toimittajakuntaansa raskaammalla kädellä kuin valtakunnalliset lehdet tai paikallislehdet.
Ykköslehdet, joilla tarkoitetaan kunkin maakunnan johtavaa sanomalehteä, ovat perinteisesti muodostaneet sanomalehdistön selkärangan Suomessa. Aamulehti, Turun Sanomat ja 16 niitä pienempää ykköslehteä näyttävät kärsivän toimialan kutistumisesta ja digisiirtymän hitaudesta enemmän kuin muut lehtityypit.
Tutkimuksen mukaan ykköslehdet ovat 2000-luvulla menettäneet keskimäärin runsaan kolmanneksen levikistään, yli puolet reaalisesta nettomyynnistään ja melkein kaksi viidesosaa toimittajistaan. Niin valtakunnallisten lehtien, ykköslehtiä pienempien aluelehtien kuin paikallislehtien menetykset olivat ykköslehtiä keskimäärin selvästi vähäisempiä.
”Tulokset viitaavat siihen, etteivät ykköslehdet kykene vastaamaan sen enempää valtakunnallisen median kuin paikallislehtienkään haasteeseen vaan ovat jäämässä mediakentän väliinputoajiksi”, sanoo tutkimuksen tekijä, dosentti Heikki Hellman Tampereen yliopistosta.
”Kärjistäen tulkittuna ne ovat muuttumassa ilmestymiskaupunkiensa paikallislehdiksi, jotka valtakunnallisessa ja ulkomaanuutisissaan nojaavat lähinnä uutistoimistojen ja konsernitoimitusten antiin.”
Tulos ei Hellmanin mukaan kuitenkaan tarkoita, että ykköslehdillä menisi erityisen huonosti. ”Ne muodostavat yhä kolmanneksen sekä sanomaledistön levikistä että nettomyynnistä”, hän sanoo.
”Ykköslehtien määrä on pysynyt samana koko 2000-luvun, kun taas sekä valtakunnallisia että alue- ja paikallislehtiä on lakkautettu. Jäljelle jääneet ovat pystyneet kohtalaisen hyvin säilyttämään tai jopa kohentamaan suhteellista asemaansa markkinoilla.”
Tutkimus on julkaistu Media & viestintä -aikakauskirjassa. Sitä on rahoittanut Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.