Heikki Hellman (s. 1955) on yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampereen yliopiston dosentti, kokenut tutkija ja toimittaja. Hän työskenteli vuodesta 1980 alkaen pitkään Helsingin Sanomissa, valtaosan kulttuuritoimituksen esimiehenä. Lehtityön jälkeen hän toimi Tampereen yliopistossa viestinnän, median ja teatterin yksikön johtajana ja sen jälkeen yliopistotutkijana. Vuosina 2013–2017 hän oli Yleisradion hallituksen jäsen.
Hellman seuraa ja tutkii mediapolitiikkaa, median kilpailua, yleisradiotoimintaa ja journalismia. Hän julkaisee tietokirjoja ja artikkeleita, laatii selvityksiä, konsultoi media-alaa sekä käy puhumassa kulttuuri- ja media-alan tilaisuuksissa.
Tuoreimmat tutkimukset ja puheenvuorot ovat käsitelleet tabloidisaation vaikutuksia kulttuurijournalismiin ja lehdistön keskittymistä Suomessa.
Tilaa Heikki asiantuntijaksi tai puhumaan heikki.hellman@vennalammi.fi.
Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa
Historiallisia Tutkimuksia 258
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012
From Companions to Competitors: The Changing Broadcasting Markets and Television Programming in Finland
Acta Universitatis Tamperensis 652 (väitöskirja)
University of Tampere 1999
Uustelevision aika? Yleisradiotoiminnan edellytykset television rakennemuutoksessa
Hanki ja Jää 1988
Kirja 1984
WSOY 1984
Media- ja viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2020
Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen: Loppuraportti
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2018.
Suomenkielisten televisio-ohjelmien tekstitys: Selvitys
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 38/2009
Suomalainen tv-tarjonta -raportin uudistaminen: Selvitys
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 25/2009
Suomalainen tv-tarjonta 2000–2009
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2003–2010
Tarkemmat tiedot julkaisutoiminnasta löytyvät Tampereen yliopiston tutkimusportaalista.
Suomeksi:
Lehtiketjut ja lehdistön ”uusi normaali”: Keskittymisen mittaaminen ja sanomalehdistön keskittyminen Suomessa 2009–2019
Media & viestintä, 44(2021):2, s. 92–116
Kirjan paikka kulttuurisivulla: Tabloidisaatio ja Helsingin Sanomien kirjallisuusjournalismin muutos 2011–2016
Avain – Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 17(2020):2, s. 36–57
Kritiikki journalismin ja digitalisaation puristuksessa: Journalistit kulttuurisina välittäjinä uudessa mediaympäristössä
WiderScreen, 21(2020):1
Kirjallisuus kohtaa tabloidisaation: Pienempi sivukoko ja Helsingin Sanomien kulttuurijournalismin muutos
Media & viestintä, 42(2019):4, s. 213–234
Julkaisupaine ja julkaisukulttuurin muutos: Media- ja viestintätieteiden julkaisukanavat ja kansainvälistyminen 2011–2017
Media & viestintä, 42(2019):1, s. 47–75
Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne
Etnomusikologian vuosikirja 2018, 30, s. 154–182
Kajava, Jukka (1943–2005)
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Studia Biographica 4
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018
Journalistit kulttuurisina välittäjinä: Mad Men -tv-sarjan legitimointi laatusarjana suomalaisessa lehdistössä 2008–2015
Media & viestintä, 41(2018):2, s. 97–122
Julkisen palvelun hittiradio? Soittolista erottautumiskeinona kilpailussa kuuntelijoista
Media & viestintä, 39(2016):2, s. 73–92
Mediayhtiönä yhteiskunnassa
Mediajohtaminen: Näkökulmia uudistuvaan media-alaan
Toim. Nando Malmelin ja Mikko Villi
Gaudeamus 2015, s. 32–57
Vapauden tuulia viestintäpolitiikassa: SDP ja sähköisen viestinnän vapautuminen 1980-luvulla
Työväentutkimus vuosikirja 2013, s. 39–43.
Kun telkkari astui nykyaikaan: Kolmoskanava ja television televisualisoituminen Suomessa
Lähikuva, 26(2013):1, s. 8–31
Kuinka demokraattista on demokraattinen korporatismi? Viestintäpolitiikan pitkä linja ja kamppailu Kolmostelevisiosta
Julkisuus ja demokratia
Toim. Kari Karppinen ja Janne Matikainen
Vastapaino 2012, s. 239–264
Täysi vai täydentävä palvelu?
Yleisradio median murroksessa
Toim. Airi Leppänen, Eeva Mäntymäki ja Timo-Erkki Heino
Vastapaino ja Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto 2010, s. 43–65.
Kritiikistä puffiksi? Televisioarvostelut Helsingin Sanomien tv-sivuilla 1967–2007
Lähikuva, 22(2009):4, s. 53–68
Kulttuuritoimitus uutisopissa: Kulttuurijournalismin muutos Helsingin Sanomissa 1978–2008
Media & viestintä, 32(2009):4–5, s. 24–42
Niukkuuden aikakaudesta kanavapaljouteen: Television ohjelmisto ja monipuolisuus 1960–2004
Television viisi vuosikymmentä: Suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan
Toim. Juhani Wiio
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007, s. 58–77
Kilpailun ja toimilupapolitiikan vaikutukset tv-ohjelmiston monipuolisuuteen 1993–2002
Liiketaloudellinen aikakauskirja, 54(2005):3, s. 375–396.
Ruotsiksi:
Millennium 4 – medierna och kvalitetsförhandling av en bästsäljare
Kvalitetsforhandlinger: Kvalitetsbegrepet i samtidens kunst og kultur
Toim. Jan Fredrik Hovden ja Øyvind Prytz
Fagbokforlaget ja Kulturrådet 2018, s. 403–436
Från en period av knapphet till en mångfald av kanaler: Televisionens programutbud och mångfalden 1960–2004
Den finska televisionens milstålpar: Program och programproduktion under fem årtionden
Toim. Juhani Wiio (SSKH Skrifter 36)
Nordicom ja Svenska social- och kommunalhögskolan 2014, s. 41–54
Englanniksi:
Is There Diversity on Popular Music Radio? Developing a Methodology for a Quantitative Analysis of Radio Playlists
Journal of Radio & Audio Media, 28(2021):2, s. 193–211
Cultural Mediators Seduced by Mad Men: How Cultural Journalists Legitimized a Quality TV Series in the Nordic Region
Television and New Media, 20(2019):3, s. 257–274
Public Service Hit Radio? Playlist and Product Differentiation in the Competition for Listeners
Radio Journal: International Studies in Broadcast & Audio Media, 15(2017):1, s. 27–45
From Culture Wars to Combat Games: The Differentiation and Development of Culture Departments in Finland
Cultural Journalism in the Nordic Countries
Toim. Nete Nørgaard Kristensen ja Kristina Riegert
Nordicom 2017, s. 49–68
What Is Cultural News Good For? Finnish, Norwegian, and Swedish Cultural Journalism in Public Service Organisations
Cultural Journalism in the Nordic Countries
Toim. Nete Nørgaard Kristensen ja Kristina Riegert
Nordicom 2017, s. 111–133
Liquid Modern Journalists with a Difference: The Changing Professional Ethos of Cultural Journalism
Journalism Practice, 9(2015):6, s. 811–828
Semi-Commercial or Semi-Public Service? Legitimacy and Regulation of Commercial Television in Finland
Comunicazioni Sociali, 35(2013):1, s. 44–57
From Aesthetes to Reporters: The Paradigm Shift in Arts Journalism in Finland
Journalism: Theory, Practice & Criticism, 13(2012):6, s. 783–801
Liberal Turn in Media Policy: The Case of Finland’s Digital Television
International Journal of Digital Television, 1(2010):2, s. 193–213
Tarkemmat tiedot julkaisutoiminnasta löytyvät Tampereen yliopiston tutkimusportaalista.
IL selvitti: Yle osallistui tiiviisti itseään koskevan lain kirjoittamiseen – taustalta löytyy salaisia lausuntoja (Iltalehti, iltalehti.fi, ti 16.3.2021)
Iltalehden ex-päätoimittaja: ”Yle ei vie lehtien lukijoita” – Yle-laki on onnistuneen lobbauksen tulos, sanoo tutkija (yle.fi/uutiset, pe 5.2.2021)
Viekö Yle lukijat lehdiltä? (Viimeinen sana, YLE Areena, pe 5.2.2020; YLE TV1, la 6.2.2021)
“Nyt rakennetaan tukijalkaa tulevaisuuteen” – mitä mediakentän keskittymisestä seuraa? (Ykkösaamu, YLE Radio 1, ke 12.2.2020)
Pitääkö joka kunnassa olla koulu? (A-studio, YLE TV1, ti 11.2.2020)
Tabloid tuli, mikä muuttui? Tutkijat yllättyivät, kun kulttuurisivujen määrä kasvoi Helsingin Sanomissa (Helsingin Sanomat, su 19.1.2020)
Lehdistön keskittyminen vain kiihtyy
Alusta! 5.11.2021
Pohjoisen lehdistö on kahden lehtitalon käsissä
Kaleva, 4.9.2021, s. 44 (K2)
Ylen rajat on syytä selvittää
Kanava, 8/2020, s. 59
Valtiontukisäännöt eivät kiellä Ylen tekstisisältöjä
Kanava, 6/2020, s. 38–40
(Julkaistu myös suomenkuvalehti.fi:ssä)
Analytiikkaan luottava lehdistö unohtaa paperilehden lukijat, kirjoittaa dosentti Heikki Hellman
Journalisti, 7/2020, s. 4–5
Levikistä tuli liikesalaisuus
Suomen Lehdistö, 2/2020, s. 5.
Kengänkiillottajista vahtikoiriksi: Talousjournalismin historia kertoo taloustoimittajien itsenäisyyden ja kriittisyyden kasvusta
Helsingin Sanomat, 5.5.2019, s. C6
Tutkimus tarjoaa kriisiterapiaa kriitikoille: laatulehdet eivät ole hylänneet
Helsingin Sanomat, 29.12.2018, s. C6
Radio-ohjelmien sisältö uhkaa yksipuolistua
Helsingin Sanomat, 21.11.2018, s. A5
Kovat kesätyövaatimukset
Journalisti, 8/2017, s. 20–21
Ylen markkinahäiriöstä ei ole tutkimusnäyttöä
Suomen Kuvalehti, 19/2016, s. 59
Tarkemmat tiedot julkaisutoiminnasta löytyvät Tampereen yliopiston tutkimusportaalista.
Sanomalehdistön keskittyminen on viime vuosina kiihtynyt uudelleen, ja lehdet ovat yhä selvemmin kahden konsernin, Sanoman ja Keskisuomalaisen, omistuksessa. Alueellisesti kehitys on ollut erityisen dramaattinen. Useimmissa
Sanomalehdistön keskittyminen Suomessa on jatkunut kiivaana 2010-luvulla. Paitsi ilmestyvien lehtien myös toimijoiden määrä on jatkanut laskuaan, ja yhä useampi itsenäinen lehti on siirtynyt jonkin suuremman
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus on saanut 62 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa vertaillaan, miten käyttöliittymä vaikuttaa lukijoiden tapaan lukea uutisia ja tehdä lukuvalintoja. Hankkeessa vertaillaan sanomalehtien
Yleisradion verkkouutiset eivät vie lehdiltä lukijoita, sanoi dosentti Heikki Hellman perjantaina. Häntä haastateltiin TV1:n Viimeinen sana -ohjelmassa. Toisena keskustelukumppanina oli Iltalehden ex-päätoimittaja Erja Yläjärvi. Keskustelun