Tuore tutkimus osoittaa, että suomalainen lehdistö on erittäin keskittynyttä. Suurimpien lehtitalojen valta korostuu maakunnissa, joissa johtavalla yrityksellä on yleensä käytännössä monopoli. Voisiko kehitykseen jotenkin puuttua?
Lehdistö puhuu mielellään lukijamääristään, jotka Kansallinen mediatutkimus vuosittain mittaa ja julkistaa. Lukijamäärästä on tullut alan yhteisesti tunnustama ”valuutta”. Tosiasiassa lukijamäärä ei kerro mitään lehtien lukemisesta.
Sanomalehdistön keskittyminen on viime vuosina kiihtynyt uudelleen, ja lehdet ovat yhä selvemmin kahden konsernin, Sanoman ja Keskisuomalaisen, omistuksessa. Alueellisesti kehitys on ollut erityisen dramaattinen. Useimmissa
Keskittämisellä on voitu hakea sekä säästöjä että synergioita. Moni lehti on säilynyt, koska se on siirtynyt vahvempiin käsiin, mutta maakunnissa lehtitaloilla on usein monopolinomainen ote
KUN MEDIALIITTO KANTELI Euroopan komissiolle Yleisradion verkossa julkaisemista tekstimuotoisista uutisista, sen yksi argumentti oli, ettei verkkotarjonnasta vallitse markkinapuutetta. Kantelun mukaan vastaavia kaupallisia verkkopalveluja on runsaasti, jolloin
YLEISRADIOLAIN MUUTOSESITYS ehti eduskuntaan nipin napin ennen joulua. Varsinaiseen käsittelyyn päästään kuitenkin vasta, kun eduskunnan joulutauko päättyy. Ja kun tiedossa on, että edustajien pöydillä on
MEDIALIITON toimitusjohtaja Jukka Holmberg kiisti mielipidekirjoituksessaan (Kanava 7/2020) esittämiäni näkökohtia (Kanava 6/2020), jotka koskivat EU:n valtiontukisääntelyn soveltamista Yleisradion tekstimuotoiseen uutispalveluun. Holmbergin mukaan vain sellainen tekstimuotoinen
YLEISRADIOTA koskevaa lakia ollaan paraikaa muuttamassa. Se on näkynyt myös julkisessa keskustelussa. Erityisen näkyvästi kunnostautuivat kesän aikana suurten lehtien päätoimittajat. Lukuisissa puheenvuoroissa he ovat tähdentäneet,
TUTTU NÄKY jokaisessa vähänkin isomman lehden toimituksessa: Iso ruutu näyttää koko ajan luetuimpien juttujen lukijamäärän. Reaaliaikaista dataa täydentää joka-aamuinen raportti luetuimmista jutuista. Numerot näyttävät lahjomattomasti, mitkä jutut vetävät, mitä jaetaan
HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ myönsi tällä viikolla ensimmäiset Tiedettä suomeksi -palkintonsa. Yhteensä 25 000 euron palkintosumma jaettiin kolmen saajan kesken. On helppo sanoa: palkinnot tiesivät paikkansa.
