Sandran työryhmä
Esiintyjät: Kaija Pakarinen, Lea Pekkala
Lavastus: Tarja Väätänen
Pukusuunnittelu: Outi Harjupatana
Graafikko: Anna Lehtonen
Tuotanto: Lakanateatteri 2018
Dramatisointi ja ohjaus: Heidi Köngäs
Sandra
”Minun järkeeni ei millään mahdu, että tästä Ylä-Väärin kulmasta, jossa ei ole kuin muutama talo kaukana toisistaan ja loppu silkkaa erämaata, tuli äkkiä niin tärkeä maakaistale, että siitä pitää talvipakkasilla taistella oikein pyssyjen kanssa ja pistimet ojossa.”
Sandra on monologinäytelmä naisesta, joka jää tiukkaan paikkaan sisällissodan keskelle viiden lapsen ja appivanhempien kanssa. Hän odottaa kuudettaan, kun mies joutuu punakaartiin, appi ammutaan, sota tulee naapuriin. Kovimman taistelun nainen käy omassa saunassaan.
Näytelmä perustuu Heidi Köngäksen romaaniin, joka kertoo hänen isovanhempiensa vaiheista viime vuosisadan alussa. Köngäs on itse dramatisoinut ja ohjannut monologinäytelmä Sandran näyttelijä Kaija Pakariselle ja sellisti, muusikko Lea Pekkalalle. Esityksen musiikki on Bachia, Oskar Merikantoa ja Lea Pekkalan näytelmään säveltämää musiikkia.
Näytelmän ensiesitys oli 8.9.2018 Ruovedellä, lähellä todellisia tapahtumapaikkoja. Sen jälkeen Sandra on kiertänyt Suomea ja se on esitetty mm. Kansallisteatterissa, Espoon kaupunginteatterissa, Vantaan teatterissa, Kuopion kaupunginteatterissa, Kajaanin teatterissa sekä lukuisissa pienemmissä tiloissa mm. Turussa, Seinäjoella ja Mäntässä.
”Meidän kansalliset tarinathan ovat miehiä sodassa, loppumattomiin miehiä sodassa. Mutta meidän todellinen luja janamme kulkee naisissa, jotka ovat pitäneet miehet ja lapset hengissä”, Köngäs sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 9.9.2018.
Kerro esityksestä muillekin!
Sandran dramatisoinnista
Idea Sandran näyttämöversiota syntyi Ittipään työväentalolla Ruovedellä, kun olin katsomassa paikkaa lukijatapaamista varten. Siellä yli satavuotiaiden, käsin veistettyjen hirsiseinien sisällä, tajusin, miten Sandran käsivarsia voisi levittää juuri siihen tilaan.
Kiertäessäni eri puolilla Suomea puhumassa romaanistani, olin nähnyt, kuinka syvälle romaani oli koskettanut ihmisiä, siihen oli peilattu omia juuria, sukujen kokemuksia, yrityksiä ymmärtää, mitä meille oli tapahtunut vuonna 1918.
Ittipään työväentalolla ajattelin heti sellisti Lea Pekkalaa, hänen musiikillista lahjakkuuttaan, kykyä käyttää musiikkia näyttämöllä kansanlauluista Bachiin, Järnefeltiin tai vaikka siinä lähellä, Vilppulan puolella, kesäänsä viettäneiden Oskar ja Aarre Merikannon musiikkiin. Pekkala teki musiikin ohjaamaani Tauno Tukevan sota -nimiseen televisiosarjaan ja käytti siinä taitojaan eturivin sellistinä, samoin kuin elokuvassani Hyväntekijä. Hän osaa myös improvisoida, reagoimalla ja vahvistamalla tekstin ja näyttelijän sanoja ja tuntoja. Hänen soittimensa on täynnä sydämenlyöntejä.
Kaija Pakarinen oli mukana jo ensimmäisessä elokuvassani Suklaasydän (1990) ja viimeksi Nuoruustangossa (2017). Kaija Pakarisen näyttelijän laadussa on sellaista kiistatonta herkkyyden voimaa, että tuntui helpolta ajatella häntä Sandrana. Kaija Pakarinen on niitä näyttelijöitä, joiden puolelle katsoja menee.
Käytän romaanissani Sandra kolmea kertojanääntä, joista yksi on nykyajassa, mutta kun tein sovitusta näyttämölle, valitsin vain Sandran näkökulman.
Dramatisointi keskittyy kuvaamaan naista, joka jää tiukkaan paikkaan sisällissodan keskelle viiden lapsen kanssa, ja kuudes on vielä rinnan alla. Tarinaan liittyy miehen vienti punakaartiin, iäkkään apen mestaus, ärhäkän anopin uhma ja Sandran oma taistelu lasten kokemaa nälkää vastaan.
Sandra on esitys, jonka kosketuspinta ei ole hetkessä, vaan ajassa.
Maailma on tälläkin hetkellä täynnä naisia, jotka ovat samassa tilanteessa kuin Sandra sata vuotta sitten: rintamien keskellä, lastensa kanssa miettimässä, miten heidät ruokkii, millä selviää seuraavaan päivään.
Heidi Köngäs
Sandran tekijät
Heidi Köngäs
Heidi Köngäs on helsinkiläinen kirjailija ja ohjaaja. Hän työskenteli Yle Draamassa, jossa ohjasi ja kirjoitti ja tuotti lukuisia tv-elokuvia ja draamasarjoja. Tuoreimpia töitä ovat tv-elokuvat Nuoruustango (2017), Hyväntekijä (2014), Virginie (2009) ja Varpuset (2005) sekä sarjat Punainen kolmio (2015), Tauno Tukevan sota (2010) ja Kirje isältä (2003). Köngäksen ohjaama, Sisko Istanmäen romaaniin perustunut tv-elokuva Liian paksu perhoseksi (1998) voitti arvostetun Special Prix Europa -palkinnon. Kotimaassa hänelle on myönnetty tv-alan Venla- ja Koura-palkinnot. Kirjailijana Köngäs debytoi romaanilla Luvattu (2001). Sen jälkeen hän on julkaissut seitsemän romaania – tuoreimpina Mirjami (2019), Sandra (2017), Hertta (2015) ja Finlandia-ehdokkaaksi noussut Dora, Dora (2012) – sekä kolme lastenkirjaa. Sandra sai Kirjakauppaliiton Kiitos kirjasta -mitalin vuonna 2018. Köngäksen omasta romaanistaan dramatisoima Sandra on tekijän ensimmäinen teatteriohjaus.
Kaija Pakarinen
Kaija Pakarinen on rääkkyläläissyntyinen näyttelijä, joka tunnetaan lukemattomista televisio- ja elokuvarooleistaan. Muistetuimpia ovat keskeiset tehtävät Åke Lindmanin sarjassa Kiinnisidottu (1994) ja Hanna Maylettin minisarjassa Raja (2014) – tai vaikkapa Regina Mälkin rooli komediasarjassa Ihmisten puolue. Vuonna 1988 Pakarinen sai Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasuorituksesta Veikko Aaltosen ohjaamassa elokuvassa Tilinteko. Pakarinen työskenteli pitkään Televisioteatterissa ja Yleisradiossa, kunnes 2000-luvun alussa jäi vapaaksi näyttelijäksi. Tärkeä hanke oli Fjodor Dostojevskin Idiootin dramatisointi monologiksi (2013), joka on kiertänyt ympäri Suomea. Yhteistyö Heidi Köngäksen kanssa alkoi jo tämän ensimmäisessä tv-elokuvassa Suklaasydän (1990). Pakarisella oli päärooli myös Köngäksen tuoreimmassa työssä Nuoruustango (2017).
Lea Pekkala
Lea Pekkala on helsinkiläinen sellisti ja freelance-muusikko. Pekkala oli mukana perustamassa AVANTI!-kamariorkesteria 1983 ja toimi siinä 2000-luvun alkuun saakka. Hän on konsertoinut kotimaassa ja kansainvälisesti 30 vuoden aikana sekä solistina, kamarimuusikkona että orkesterimuusikkona. Levytyksiä on kertynyt nelisenkymmentä. Lea Pekkala on Suomalaisen Barokkiorkesterin jäsen ja periodisoittimilla musisoivan Rantatie-kvartetin sellisti sekä sivutoiminen Tuusulan kulttuuritoimen projektituottaja (Taiteilijakoti Erkkola, Tuusulan Taiteiden Yö). Yhteistyö Heidi Köngäksen kanssa alkoi, kun hän teki musiikin Tauno Tukevan sota -televisiosarjaan (2010) ja pian sen jälkeen tv-elokuvaan Hyväntekijä (2014). Sandrassa Pekkalan sello yhdistää kansanlauluja Bachin ja Merikannon musiikkiin.
Työryhmä
Sandran toteutukseen osallistunut työryhmä koostui alojensa huippuosaajista.
Lavastaja Tarja Väätänen on lavastanut Q-teatterissa, Kuopion kaupunginteatterissa sekä Heikki Kujanpään elokuvat Putoavia enkeleitä (2008) ja Pieni pyhiinvaellus (2000) ja Kaija Juurikkalan lastenelokuvan Valo (2005). Lisäksi hän on ohjannut lukuisia animaatioelokuvia. Hän työskentelee suunnittelupäällikkönä Serlachius-museoissa.
Pukusuunnittelija Outi Harjupatana on tehnyt pitkän työuran Yleisradiossa, jossa hän on suunnitellut puvustuksen kymmeniin tv-elokuviin ja sarjoihin. Yleisradion ulkopuolella hänet tunnetaan muun muassa Aki Kaurismäen elokuvien Laitakaupungin valot ((2006) ja Mies vailla menneisyyttä (2002) pukusuunnittelijana.
Graafikko Anna Lehtonen on Kustannusosakeyhtiö Otavan päägraafikko, jonka kädenjälkeä ovat satojen romaanien kannet ja typografia. Lehtonen on suunnitellut kaikki Heidi Köngäksen romaanien kannet.
Arvioita Sandrasta
Sandra sisällissodan rajapyykeillä
Laura Kytölä
Helsingin Sanomat 10.10.2018
Sata vuotta on lyhyt aika
Kirsikka Moring
Teatteri & Tanssi + Sirkus 8/2018
Lue myös:
Isoäidin tarina
Riitta Koivuranta
Helsingin Sanomat 9.9.2018
Sandran esityskalenteri
Tulevat esitykset
Tulevia esityksiä ei tiedossa.
Menneet esitykset
19.9.2020
Tampere, Tampereen Teatteri, Frenckell-sali (2 esitystä)
17.9.2020
Raahe, Raahesali
12.9.2020
Valkeakoski, Valkeakosken kaupunginteatteri
9.–10.9.2020
Tampere, Tampereen Teatteri, Frenckell-sali (2 esitystä)
8.8.2020
Oulu, Valvesali (Oulunsalo Soi -festivaali)
5.–6.8.2020
Ruovesi/Mänttä-Vilppula, Ittipää (2 esitystä)
6.9.2019
Joensuu, Joensuun konservatorio
5.9.2019
Varkaus, Varkauden Klubi
14.–17.6.2019 (neljä esitystä)
Ruovesi/Mänttä-Vilppula, Ittipää
15.–16.5.2019 (kaksi esitystä)
Kuopio, Kuopion kaupunginteatteri
26.–27.4.2019 (kaksi esitystä)
Kajaani, Kajaanin kaupunginteatteri
24.4.2019 (kaksi esitystä)
Vantaa, Vantaan Teatteri
6.4.2019
Seinäjoki, Seinäjoki-sali
20.–23.3.2019 (viisi esitystä)
Espoo, Espoon kaupunginteatteri
10.3.2019
Turku, Taimi II
23.2.2019
Helsinki, Suomen Kansallisteatteri
16.2.2019
Helsinki, Suomen Kansallisteatteri
7.2.2019
Helsinki, Suomen Kansallisteatteri
26.1.2019 (kaksi esitystä)
Tuusula, Erkkola
30.11.2018
Helsinki, Suomen Kansallisteatteri
24.11.2018 (kaksi esitystä)
Helsinki, Annalan huvila
11.10.2018
Helsinki, Villa Kivi
8.10.2018
Helsinki, Annalan huvila
2.–3.10.2018 (kaksi esitystä)
Mänttä-Vilppula, Mäntän teatteri
15.–17.9.2018 (kolme esitystä)
Ruovesi/Mänttä-Vilppula, Ittipää
8.–9.9.2018 (ensi-ilta; kolme esitystä)
Ruovesi/Mänttä-Vilppula, Ittipää