Kirjallisuustapahtuma
11.–12.6.2022
Olen aina ajatellut, että kirjoitan romaaneja, jotta näkisin ajan läpi, johonkin sellaiseen, johon en muuten ylety.
Olen aina ajatellut, että kirjoitan romaaneja, jotta näkisin ajan läpi, johonkin sellaiseen, johon en muuten ylety.
Kun etsin aihetta, tuntuu kuin liikkuisin jossain hämärässä tilassa, johon haen valokiiloja. Luen historiaa, muistelmia, vanhoja lehtiä, yksityistä kirjeenvaihtoa ja jututan aikalaisia, mikäli heitä vielä löytyy.
Joskus joku haparoiva vaisto osuukin oikeaan, löydän sen ovenraon, josta loistaa se pienen pieni valokiila, jota alan kirjoittaa auki.
Olen jo pitkään ajatellut, että haluaisin puhua muiden kirjailijoiden kanssa siitä, mitä on historian kautta tai sen läpi kirjoittaminen. Millaisia matkoja muut ovat tehneet kirjoitusprosessiensa aikana ja nähdäkseen tarkemmin menneeseen aikaan. Tapahtuman ideana on myös dialogi kirjailijoiden välillä, ei pelkkä oman romaanin esittely.
Olin onnekas, sillä Sirpa Kähkönen, Katja Kallio, Tommi Kinnunen, Anneli Kanto ja Petri Tamminen halusivat tulla Syrjäntielle, Ruoveden ja Vilppulan reunalle, puhumaan otsikolla Katse ajan läpi.
Näillä askelmerkeillä päädyimme mieheni Heikki Hellmanin kanssa kirjallisuustapahtuman järjestämiseen entiseen Eteenpäin Työväenyhdistyksen taloon, joka tunnetaan Ittipäänä.
Ja ainakin tapahtumapaikka, vanha hirsirakennus tarjoaa kaikille näkymän ajan läpi.
Heidi Köngäs
kirjailija
Katja Kallio (s. 1968) on helsinkiläinen kirjailija ja käsikirjoittaja, jota on sanottu tarkkavaistoiseksi ihmismielen kuvaajaksi. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi jo vuona 2000 ilmestyneellä esikoisteoksellaan Kuutamolla.
Viimeaikaisessa tuotannossaan Kallio on kääntänyt katseensa historiaan ja käsitellyt naisen ulkopuolisuutta ympäröivässä yhteisössä. Seilin mielisairaalasaarelle sijoittuva Yön kantaja on moderni historiallinen romaani, joka kuvaa epäsovinnaisten naisten kohtaloa vuosisadan vaihteen yhteiskunnassa. Säkenöivät hetket aloitti Hankoon sijoittuvan perhetarinan, joka käynnistyy ensimmäisen maailmansodan kynnykseltä. Tarina jatkuu romaanissa Tämä läpinäkyvä sydän, joka kuvaa nuoren naisen ja venäläisen sotavangin kiellettyä rakkautta.
Kallio on käsikirjoittanut romaaneihinsa pohjautuvia menestyselokuvia ja ollut ehdolla käsikirjoitus-Jussin saajaksi.
Romaanit:
Romaanit:
Tommi Kinnunen (s. 1973) on Turussa asuva kirjailija, joka työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Hänen romaaniensa on sanottu antavan äänen niille, joiden kertomuksista on vaiettu. Kinnunen nousi lukijoiden tietoisuuteen heti vuonna 2014 ilmestyneellä esikoisromaanillaan Neljäntienristeys.
Kahdessa ensimmäisessä teoksessaan Kinnunen ammensi kuusamolaisen valokuvaajasukunsa historiaa ja kuvia. Neljäntienristeyksen ajallinen kaari kattaa lähes koko vuosisadan, Lopotin ulottuu 1930-luvulta 2000-luvulle. Pintti ja Ei kertonut katuvansa sijoittuvat sodanjälkeiseen aikaan, edellinen lasinpuhaltajien Nuutajärvelle, jälkimmäinen runneltuun Lappiin.
Niin Neljäntienristeys, Lopotti kuin Ei kertonut katuvansa nousivat Finlandia-palkintoehdokkaiksi. Esikoisteos oli ehdolla myös Helsingin Sanomain esikoiskirjapalkinnon saajaksi ja sai Kiitos kirjasta -mitalin. Pintti voitti Botnia-kirjallisuuspalkinnon.
Romaanit:
Sirpa Kähkönen (s. 1964) on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt helsinkiläinen kirjailija ja kolumnisti. Kähkösen teoksissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.
Kähkönen on julkaissut kymmenen romaania, joista kolme on ollut Finlandia-palkintoehdokkaana, nuortenromaaneja, tietoteoksia, joista yksi Tieto-Finlandia-ehdokkaana, sekä näytelmiä. Erityisesti Kähkönen tunnetaan Kuopio-sarjastaan, joka käynnistyi teoksella Mustat morsiamet ja jonka tuorein nide on Vihreä sali.
Hän on saanut muun muassa kirjallisuuden valtionpalkinnon, Savonia-palkinnon kahdesti, Suomi-palkinnon ja viimeksi Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnon. Sirpa Kähkönen on Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja.
Romaanit:
Heidi Köngäs (s. 1954) on Lohjalla ja Ruovedellä asuva kirjailija, jota on kiitetty suomalaisen sielunelämän oivaltavasta kuvauksesta. Kuten Hertassa, Köngäksen kirjojen päähenkilöt ovat usein naisia, jotka yrittävät löytää omat ratkaisunsa historian ja henkilökohtaisen elämän hankalissa solmukohdissa.
Köngäksen esikoisromaani Luvattu ilmestyi vuonna 2000, ja viime syksyn Siivet kantapäissä on hänen yhdeksäs romaaninsa. Kirjoissaan hän on tutkinut kansalaissotaa ja viime maailmansotaa eri näkökulmista. Luvattu, Jokin sinusta, Sandra ja Mirjami ammentavat hänen oman sukunsa vaiheista Ruovedellä ja Mäntässä.
Teoksista Luvattu oli ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi ja Dora, Dora Finlandia-ehdokkaana. Botnia-ehdokkaana ollut Sandra palkittiin Kiitos kirjasta -mitalilla. Köngäs on tehnyt myös lastenkirjoja ja tunnetaan työstään käsikirjoittajana ja ohjaajana televisiossa.
Romaanit:
Petri Tamminen (s. 1966) on Asikkalan Vääksyssä asuva vapaa kirjailija. Tamminen tunnetaan lyhytproosan ja lakonisen huumorin mestarina. Esikoisteos, liuskan mittaisia tarinoita sisältävä kokoelma Elämiä ilmestyi 1994. Viime vuonna ilmestynyt Se sano on jo hänen 13. proosateoksensa.
Tammisen tuotantoa ei yleensä nähdä historiaan sijoittuvien romaanien kontekstissa. Suomen historia kuitenkin käy lyhytproosan keinoin, kerrottujen muistojen kautta, satuttavan hauskalla tavalla läpi koko itsenäisen Suomen vaiheet.
Suuren yleisön tietoisuuteen Tamminen nousi Enon opetukset -romaanin Finlandia-ehdokkuudella vuodella 2006. Kirjastaan Piiloutujan maa hän sai Kalevi Jäntin palkinnon. Lisäksi hän on saanut Nuoren taiteen Suomi-palkinnon, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon ja Otavan kirjasäätiön Veijo Meri -palkinnon.
Proosateokset ja romaanit:
Lauantai 11.6.
12.00
Avaus: Heidi Köngäs
Kirjailija Sirpa Kähkönen,
haastattelija Heidi Köngäs
13.30
Kirjailija Petri Tamminen
Kahvitauko
15.00
Kirjailija Tommi Kinnunen,
haastattelija Heikki Hellman
Sunnuntai 12.6.
10.00
Kirjailija Heidi Köngäs,
haastattelija Katja Kallio
11.30
Kirjailija Katja Kallio,
haastattelija Sirpa Kähkönen
Kahvitauko
13.00
Kirjailija Anneli Kanto,
haastattelija Eppu Nuotio
Ittipää on alkujaan työväentalo, jonka Eteenpäin Työväenyhdistys rakensi Ylä-Vääriin vuonna 1908. Edellisenä vuonna perustettu yhdistys kokosi jäseniä sekä Ruoveden että silloisen Vilppulan alueelta.
Siitä, miksi taloa sanotaan ”Ittipääksi”, on monta tarinaa. Alusta alkaen talo tunnettiin iltamien, tanssien, häiden ja muiden juhlien näyttämönä – ja on talossa myös oma putka. Työväenyhdistys piti talossa omia kokouksiaan, mutta se tarjosi tilat myös kylän muille kokouksille. Talossa on nähty sekä teatteria että elokuvaesityksiä, pihalla on pelattu ja urheiltu. Sodan aikana Ittipäässä majoitettiin venäläisiä sotavankeja, jotka työskentelivät lähiseudun maatiloilla.
Kun työväenliike kansalaissodan jälkeen jakautui kahtia, Eteenpäin päätti pysyä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) riveissä. Toisen maailmansodan jälkeen yhdistys sen sijaan päätti liittyä Suomen Kansandemokraattiseen Liittoon (SKDL).
Ittipäätä laajennettiin 1926, jolloin talo sai nykyisen juhlasalisiipensä. Sähköt saatiin 1949. Vaikka toiminta alkoi vähitellen hiipua, vielä uuden vuosituhannen alussa siellä järjestettiin tansseja. Kun yhdistys vietti satavuotisjuhliaan 2007, juhlapuhujaksi oli kutsuttu teatteriohjaaja Kalle Holmberg, Väärinmajan kesäasukas.
Vuonna 2015 työväenyhdistys myi hyvin säilyneen talon Jari ja Pirjo Valkeejärvelle, jotka ovat sen jälkeen jatkaneet talon ylläpitoa ja kunnostusta.
Uuden elämän myötä Ittipäästä on muodostumassa pieni paikallinen kulttuurikeskus. Vuodesta 2018 alkaen talossa on nähty kesäisin Lakanateatterin esityksiä, Heidi Köngäksen näytelmät Sandra ja Kyllä tästä selvitään. Kesällä 2022 Musiikkia Ruovesi -festivaali tuo kamarimusiikkia Ittipäähän.
Ittipään kesäkuisesta kirjallisuustapahtumasta on tarkoitus kehittää vuosittain toistuva perinne.
Järjestyksessä ensimmäinen Katse ajan läpi -kirjallisuustapahtuma onnistui yli odotusten. Kaksipäiväinen tapahtuma Ylä-Väärin Ittipäässä keräsi runsaat 80 kuulijaa, ja kirjailijavieraat osasivat ottaa yleisönsä. Tapahtuman kirjailijavieraat olivat
Suuri kysyntä yllätti Katse ajan läpi -kirjallisuustapahtuman. Ittipään sali on varattu loppuun, mutta tarjolle voi vielä ilmaantua peruutuspaikkoja. Ensimmäinen Katse ajan läpi -tapahtuma järjestetään ensi
Katse ajan läpi on uusi kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään Ylä-Väärin Ittipäässä 11.–12. kesäkuuta. Kaksipäiväinen tapahtuma kokoaa maan eturivin kirjailijoita puhumaan ja keskustelemaan siitä, miten historian läpi