Suomalaiset maakuntalehdet ovat kaikkein riippuvaisimpia Suomen Tietotoimiston (STT) palveluista. Tämä ilmenee tuoreesta analyysista, joka on julkaistu Media & viestintä -lehdessä. Analyysin ovat laatineet Tampereen yliopiston tutkijat Heikki Hellman, Nelli Jäntti-Tuominen, Katja Lehtisaari ja Risto Suikkanen sekä Mikko Grönlund Turun yliopistosta.
Tutkimus vertailee STT:n välittämien uutisten osuutta kahdeksan päivälehden uutistarjonnasta. Tarkastelussa olivat sekä näköislehdet että lehtien verkkoversiot. Yhteensä niiden sisällöstä kansallisen uutistoimiston aineistoa oli 30 prosenttia , mutta osuus vaihteli merkittävästi paitsi eri lehtien myös julkaisualustojen välillä. Verkkolehdissä uutistoimiston osuus oli kokonaisuudessaan hieman suurempi (32 %) kuin näköislehdissä (28 %), mutta Aamulehdessä, Turun Sanomissa, Kalevassa ja Lapin Kansassa STT:n sisällöt korostuivat nimenomaan näköislehdessä.
Eniten STT:n uutisia hyödynsi tarkastelun perusteella TS-Yhtymän Salon Seudun Sanomat, jonka tarjonnasta peräti 63 prosenttia oli uutistoimiston tuottamaa. Sen verkkolehden tarjonnasta lähes kolme neljännestä ja näköislehden sisällöstä puolet tuli STT:ltä. Selvästi vähiten uutistoimistoon nojasi saman konsernin emolehti Turun Sanomat, jonka sisällöstä vain 11 prosenttia haettiin uutistoimistolta.
Helsingin Sanomilla vastaava luku oli 14 prosenttia. Sanoma-konserniin kuuluvan Aamulehden sisällöistä lähes kolmannes tuli STT:ltä, ja näköislehdessä uutistoimistoaineiston osuus nousi kahteen viidesosaan.
Riippuvaisimpia uutistoimistosta olivat Keskisuomalainen-konsernin Keskisuomalainen ja Etelä-Suomen Sanomat, joissa STT:n osuus sisällöstä vaihteli 40 prosentin molemmin puolin. Niiden verkkolehtien tarjonnasta jopa puolet oli uutistoimistoaineistoa, näköislehdessä kuitenkin selvästi vähemmän. Kaleva Median lehdissä STT:n osuus vaihteli alustan mukaan 10 ja 30 prosentin välillä.
STT:n merkitys lehdistölle ajankohtaistui viime syksynä, kun Sanoma Media Finland, uutistoimiston suurin omistaja, ilmoitti lopettavansa sen palveluiden käytön. Ilmoitus oli isku toimialalle, sillä suurimman asiakkaan menetyksen pelätään heikentävän uutistoimiston palveluja. Sanoman omistusosuus uutistoimistosta on 75,4 prosenttia.
Hellmanin ja kumppanien analyysi on pitkään aikaan ensimmäinen tutkimus, joka selvittää, missä määrin media käyttää uutistoimiston palveluja. Tutkijoiden mukaan STT:n asiakaskunta on vuosien mittaan pienentynyt ja koostuu nykyään Yleisradion, MTV:n, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden kaltaisten valtakunnallisten medioiden lisäksi pääosin maakunta- ja muista aluelehdistä. Lukuisat mediatalot, kuten Alma Media ja Bonnier News Finland, ovat luopuneet STT:n palveluista.
Tutkijat uumoilevat, että yleisöanalytiikan lisääntynyt käyttö osaltaan vähentää lehtien halua STT:n palveluihin. ”STT:n välittämät valtakunnalliset ja kansainväliset uutiset eivät välttämättä nouse luetuimpien joukkoon”, Hellman sanoo. Tutkijat näkevät myös pienempien maakuntalehtien olevan muuttumassa entistä paikallisemmiksi, jolloin toimituksen omat paikalliset uutiset korvaavat enenevästi valtakunnallisia sisältöjä.
Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Keskittynyt media, samat sisällöt? -hanketta. Vennalammi-tuotantojen Heikki Hellman on kolmivuotisen hankkeen yksi toteuttaja.
