Ylen rahoituksen
leikkaus ei tuo
euroakaan
valtiontalouden talkoisiin.
On tietysti harmillista, ettei kansanedustaja Matias Marttisen (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä päässyt alkukesästä yksimielisyyteen Yleisradiota koskevista muutosehdotuksista. Toisaalta mediaan tihkuneet tiedot viittaavat siihen, että työryhmän keskustelut ovat kulkeneet harhapoluilla.
On hälyttävää, että Marttinenkin perustelee rahoituksen leikkauksia valtiontalouden tilanteella. ”Kun kaikkialle muualle julkiseen talouteen tehdään säästötoimia, on aivan perusteltua lähteä siitä, että myös Yleisradion tulee julkisena yhtiönä osallistua näihin talkoisiin”, hän sanoi äskettäin Ilta-Sanomien haastattelussa (15.8.).
Jokaisen kansanedustajan pitäisi tietää, ettei Ylen rahoituksen leikkaaminen tuo euroakaan valtiontalouden talkoisiin. Yhtiötä rahoitetaan erillisverolla, jonka runsaan puolen miljardin euron tuottoa ei voi käyttää muihin tarkoituksiin.
Indeksikorotuksista luopumista ja Yle-veron alentamista on julkisuudessa perusteltu myös kansalaisten verotaakan helpottamisella. Yle-vero on nykyään maksimissaan 163 euroa vuodessa. Sen niistäminen parilla kympillä ei vaikuta mainittavasti kenenkään taakkaan, kun samaan aikaan satoja tuhansia suomalaisia rangaistaan leikkaamalla asumistukia satasilla kuussa – ja tämä on vain yksi esimerkki.
Näyttää siltä, että työryhmän joidenkin jäsenten päätarkoituksena ei ole ollut ratkaista Yleisradion asioita vaan miellyttää omia äänestäjiä. Näistä kaikki eivät kenties Yle-veron luonnetta ymmärrä, ja siksi työryhmässä on helppo syyllistyä populistiseen politikointiin.
Puhe säästötalkoista hämärtää Ylen leikkausten ideologisen ja poliittisen luonteen. Johtavat hallituspuolueet haluavat ilmeisen tietoisesti kaventaa julkisen palvelun toimintaa. Se on nurinkurinen tavoite maailmassa, jossa kaupallisesti rahoitettu uutismedia keskittyy yhä harvempiin käsiin ja tarjoaa yleisölle tutkitusti yhä kapeampaa sisältöä. Eniten Ylen leikkauksista kärsii yleisö, jonka mahdollisuudet moniarvoiseen tiedonsaantiin heikkenevät.
Julkisuudessa
huomio on kiinnittynyt
valitettavasti
rahoitukseen.
Hallitusohjelman mukaan työryhmän oli määrä tarkentaa Yleisradion tehtäviä sekä arvioida Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja yhtiötä koskevan lain muutostarpeita. Julkisuudessa kaikki huomio on keskittynyt valitettavasti rahoitukseen.
Paljon tärkeämpiä kysymyksiä olisivat, miten yhtiön tehtävänasettelua kehitetään digitaalisessa maailmassa ja miten sen ja kaupallisen median välillä kiristyneet suhteet saataisiin rauhoitettua.
Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa Yleisradion riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta. Työryhmän halu leikata Ylen rahoitusta ei valitettavasti edistä tätä tavoitetta lainkaan.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa 29.8.2024.