MEDIAN KESKITTYMISEEN suhtaudutaan läntisissä demokratioissa kriittisesti. Kun sanomalehtien omistus kasautuu yhä harvempiin käsiin, se uhkaa sekä niiden välistä tervettä kilpailua että kansalaisten saaman tiedon moniarvoisuutta.
KUN MEDIALIITTO KANTELI Euroopan komissiolle Yleisradion verkossa julkaisemista tekstimuotoisista uutisista, sen yksi argumentti oli, ettei verkkotarjonnasta vallitse markkinapuutetta. Kantelun mukaan vastaavia kaupallisia verkkopalveluja on runsaasti, jolloin
YLEISRADIOLAIN MUUTOSESITYS ehti eduskuntaan nipin napin ennen joulua. Varsinaiseen käsittelyyn päästään kuitenkin vasta, kun eduskunnan joulutauko päättyy. Ja kun tiedossa on, että edustajien pöydillä on
MEDIALIITON toimitusjohtaja Jukka Holmberg kiisti mielipidekirjoituksessaan (Kanava 7/2020) esittämiäni näkökohtia (Kanava 6/2020), jotka koskivat EU:n valtiontukisääntelyn soveltamista Yleisradion tekstimuotoiseen uutispalveluun. Holmbergin mukaan vain sellainen tekstimuotoinen
YLEISRADIOTA koskevaa lakia ollaan paraikaa muuttamassa. Se on näkynyt myös julkisessa keskustelussa. Erityisen näkyvästi kunnostautuivat kesän aikana suurten lehtien päätoimittajat. Lukuisissa puheenvuoroissa he ovat tähdentäneet,
TUTTU NÄKY jokaisessa vähänkin isomman lehden toimituksessa: Iso ruutu näyttää koko ajan luetuimpien juttujen lukijamäärän. Reaaliaikaista dataa täydentää joka-aamuinen raportti luetuimmista jutuista. Numerot näyttävät lahjomattomasti, mitkä jutut vetävät, mitä jaetaan
YLEISRADIOTA koskevaa lakia ollaan paraikaa muuttamassa. Se on näkynyt myös julkisessa keskustelussa. Erityisen näkyvästi ovat kunnostautuneet suurten lehtien päätoimittajat, jotka ovat vaatineet, että Yleisradion olisi
KUN Sanoma päätti ostaa Alma Medialta Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 paikallislehteä, toimiala keskittyy ja suurin toimija, Sanoma, lisää tuntuvasti markkinaosuuttaan kotimaisessa sanomalehtitoiminnassa. Liikevaihdon perusteella
